Syksyllä on jännä vaikutus ihmisen psyykkeeseen. Romuluisesta kuvatuksestakin tulee jollain tapaa herkempi ja hajamielisempi. Minäkin hajotin lautasen, kun en muistanut laittaneeni sitä siihen. Tää 0n poliisivaltio, kun ei pysy lautasetkaan kasassa.
Syksy on muutenkin juuri se vuodenaika, joka tuntuu saavan kaikki taiteelliselle mielelle. Toden totta, syyskuun saapuessa jokainen lukutaitoinen näyttää kaivavan baskerinsa esiin ja huutavan: "Maailma, katso minua, osaan laittaa sanoja peräkkäin!"
Tämä efekti on mielenkiintoinen. Liekö se yhteisön painostusta, kukkoilunhalua vai ihan puhdasta itseilmaisua, mutta se tuntuu iskevän aina ja vain syksyllä. Keväisin keskitytään naimiseen, kesällä juopumiseen ja talvella puhtaasti pakkasessa/vesisateessa hajoiluun, joten syssy jää tähän kulttuuria kerran vuodessa -osastoon. En minä sitä sano, onhan se ihan hyvä, että kukin kokeilee taitojaan ja halujaan kirjoittamisessa. Silti, ei niitä ehkä välttämättä tarvitse lätkiä kaikkialle kaikkien luettavaksi, se on liian vakiota teini-iässä. Se mahdollisuus on varattu vain ja ainoastaan meille, jotka kirjoitamme näitä roskia koko vuoden ympäri.
np. Rammstein - Sonne
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti