Vakiot I - Jussi (nimi muutettu)

Osa ihmisistä on niin saatanan keskivertoa sakkia, että ihan tulee viidennen asteen darra jo pelkästä myötätunnosta. Täällä niitä hyppyritukkia tuppaa näkemään joka paikassa, vaikka kuinka yrittäisi kiertää ja hämätä niitä myrkkysyötillä. Onneksi kukaan ei tule juttelemaan tai heittämään läppää tällaisen persturvan kanssa. Joskus se on hyväksi, uskokaa pois.

Tällaisen "Jussin" (nimi muutettu) elämä on jotenkin niin surkuhupaisaa. Äiti ei pitänyt rumasta jälkeläisestään niin kovin kauheasti, joten poika vietti useat iltapäivät jonkun Kyllikki-tädin luona. Pikku piltti ei koskaan liikkunut sitä kilometriä puolessa tunnissa, johtui varmaan vaipoista, kun eivät olleet istuvinta housuvaippamallia. Sitten oli lelut aina patterin takana ja itku herkässä. Pojan opittua nykyihmisen elämän tarkoituksen halailuakin tapahtui kuitenkin vain rahan toivossa, jotta olisi varaa ostaa jotain uutta ja välttämätöntä. Lisää kasvettuaan poika veti läpi ne tavallisimmat, eli aloitti jalkapallon/jääkiekon mutta kyllästyi ja lopetti, kiusasi/tuli kiusatuksi ala-asteella, hankki ensimmäisen tyttöystävän yläasteella, ja niin edelleen. Listaa voisi jatkaa loputtomiin, mutta kuka tässä jaksaa kaivautua niin syvälle?

Nämä olennot pysyvät ikuisesti tiukasti 25 ikävuoden alapuolella, ainakin ulkonäöllisesti. Mies herää aamulla tylsästä kerrostaloasunnosta, juo aamiaiseksi laihaa kahvia ja suuntaa sitten töihin johonkin lomakevoittoiseen kustannussuunnittelufirmaan. Töissä on helvetin tylsää muttei mitään tehdä silti, koska eihän sille mitään voi, että töissä on tylsää olla. Työpäivän jälkeen Jussi käy ostamassa joko a) kaljaa (poikamies) tai b) pullovettä (suhteessa) ja suuntaa kotiin. Ehkä tulee pesää, ehkä ei, muttei siinäkään ole mitään huomauttamisen arvoista. Mies liikkuu ja likka odottaa loppua kuin Jehova.

Illalla se sitten suuntaakin pelaamaan jotain saatanan sählyä. Matkalla mies naureskelee afrikkalaisille, mutta vain koska ketään ei ole kyydissä, koska muutenhan hän olisi selvästi rasisti. Voice renkuttaa jotain dance hall -säksätystä ja tissityttö-Wunderbaum levittää suloista tuoksuaan kaikkialle ympäristöön. Mies antaa jalankulkijan mennä rauhassa suojatien yli ja loistaa ylpeydestä koko loppumatkan. Ihan syystäkin kyllä, eikö?

Tälläisiä jussinimimuutettuja mahtuu vähintään 23 tusinaan. Taistelkaa tätä oireyhtymää vastaan ja luokaa pientä kaaosta ympärillenne, ihmiset. Jättäkää menemättä sinne Ruotsin risteilylle ja opetelkaa vaikka soittamaan vetopasuunaa. Saatte minut vähäksi aikaa hiljenemään.

np. In Flames - Tilt

Huoh F#, sanoi entinen rautatiespurgu

Oli historian preliminääri, ja se meni kuten taannoin filosofian preli: mitään en tuntunut osaavaan ja helvetin kiire tuli. Tai no ei sikäli; viimeisen esseen sain jonkinlaiseen päätökseen kolme minuuttia ennen kokeen päättymistä. Olisihan se voinut tiukemmaksikin mennä, kai. Täytyy kyllä hitusen lueskella lisää. Ihan pikkaisen vain.

Muutenkin aivot huusivat leipää ja hunajaa ja ties mitä saatanan kevytlevitteitä, kun viimein sain paperit eteeni. Ei sentään ollut sänky yhtä lyhyenä kuin sillä nuorella herralla, joka istui takanani. Poika puhisi kuin höyryveturi ja joi koko ajan vettä. Taisi olla pejantaifiilis eilen, huomasin.

np. Kotiteollisuus - Pissaa ja paskaa [Terveet kädet -cover]

Monttu auki ja multaa suussa

Lukio on opetuksellisesti nyt sitten ohi ja tunnelmat paniikinsekaiset. Viimeinen koeviikko, sitten viikko jotain sekalaista juttua ja loppuvuosi onkin sitten preliminäärejä ja YOita. Miten tavallisen epäkiinnostava ns. abiturientti mahtaa selvätä YO-valmistautumisesta ilman koulun rakkaan opettajakunnan niskaanhengittämistä? Taidan kuitenkin uskaltaa ottaa osaa tähän kuumottavaan kokeeseen, enkä raahaudu joka aamu kahdeksaksi koululle kitumaan unenpuutteen kourissa. Opetuksessa ei ole kylläkään koskaan ollut mitään vikaa, simpanssilla on vain aina jotain mukatärkeää tekemistä.

Tenttiaika voi kulua hyvin rankasti lukemisen ja laatuelokuvien parissa. Lukeminen täytyy tasapainottaa, hei! Mikäpä syövyttäisi tiedot paremmin nuoren piltin golovaan kuin art house -väkivalta ja loistavat näyttelysuoritukset?

Katsottavien listalla on ainakin:

- Pulp Fiction
- Reservoir Dogs
- Jackie Brown
- Sin City
- The Dark Knight
- Kill Bill I & II
- Oldboy

...ja lista jatkuu kuin Tornion kevät.

np. YUP - Me viihdytämme teitä

Lorsous Stereofonicus -suvun edustaja

Lauantai on viikon petollisin päivä, koska laiskuus ja hekumallisuus ottavat ihmisen otteeseensa juuri lauantaisin, eikä niiden kahden jälkeen ole paluuta kurinalaiseen työntekoon. Lauantaisin täytyy vain yrittää pitää yllä jotain rippeitä itsekunnioituksestaan ja antaa mennä. Työt ehtii tehdä viimeisenä iltana. Se on sitä paitsi perinne, eikä perinteitä sovi rikkoa.

Mutta tässä istuessa Rodeota nautiskellen ja musiikkia kuunnellen sitä alkaa ymmärtää, että lauantait taitavat olla juurikin lorsoilua varten. Vanhan sanonnan mukaan ei tässä valmiissa maailmassa ole mihinkään kiire, paskanmarjat. Minun maailmani ei ole edes betonivaluvaiheessa vielä. Ehtii sitä kuitenkin ahdistua, ja säästänkin ne tunteet viikon muille päiville. Minä nautin Kiellettyä hedelmää ja kirjoitan, tehkööt muut mitä tahansa.

np. System of a Down - She's Like Heroin

Spot a teacher to exhaust Seppo (nimi muutettu)

Elämä on toisinaan hullumpaa kuin itse intiaani Hullu hevonen. YOt ovat ovella, eivätkä edes Jahven sanansaattajat herätä samanlaista tuskanhikeä. Pitäisi lukea ja opiskella ja ennen kaikkea oppia, mutta jotenkin tuntuu ylitsepääsemättömältä, koska nukkuakin pitäisi jossain välissä pari tuntia. No, syssymmällä sitten.

Mutta yksi asia kirkastui minulle tänään keskustellessani Kustin (nimi muutettu) kanssa. Ensi kesänä on hyvinkin todennäköistä, etten tee saatana mitään elämälläni, vaan kulutan kaiket päivät istuen puun alla juomassa viileää valkoviiniä, joka on sekin valtion tuilla ostettu. Minä en jaksa ottaa edes huonoa omaatuntoa asiasta, koska tammikuussa on kuitenkin asepalvelus ja sen jälkeen alkavat yliopisto-opiskelut. Omassa kämpässä lapsuus ja kaikki siihen liittyvä on lopullisesti pyyhitty pois. Melko traagillista.

Onneksi sentään on äänniteitä luvassa, sillä suht. putkeen mennyt äidinkielen preliminääri sulatti vuorineuvoksen sydämen. Tarkkaa pistemäärää en luonnollisesti voi kertoa, mutta sen verran voin paljastaa, että se on kaksinumeroinen luku jossa on kutonen. Tämänkin lausunnon jälkeen tunnen aseen piipun painavan niskaani. Hynysen sanoin: "Tää on poliisivaltio!"

np. Kotiteollisuus - Eevan perintö

Thou shalt buy thyself CDs

Levyt ja DVDt ovat kirjojen lisäksi ihmisen hienointa omaisuutta, ja niitä pitäisikin haalia mahdollisimman paljon kasaan. Sanoihan suuri taiteilija ja möhömaha Anders Fridénkin: "The one with the most DVDs when dies, wins." Tätä doktriinia aion noudattaa, koska voittaminen on nykyajan trendi, ja vain moukat eivät seuraa trendejä. Sellaisilla ihmisillä on tylsä elämä ja likainen mielikuvitus.

Tässä on vain yksi keskivertoamerikkalaisen kokoinen mutta: allekirjoittanut on köyhä kuin kristitty jyrsijä, eikä koulun yms. takia rahaa siinnä horisontissa ennen alkukesää. Siksi pitäisi keksiä tapoja ansaita mahdollisimman paljon rahaa mahdollisimman nopeasti. Keskivertoakin hyödyttömämmässä olotilassa tein listan ammateista, jonka avulla minulla on pian taas rahaa ostaa äänitteitä ja DVD-kokonaisuuksia:

- Strippari
- Ihmiskilpi
- Koe-eläin
- Elinluovuttaja
- Ovitoppari
- Vanhojen miesten perversioiden uhri

Seppo Taalasmaan sanoin voi todeta, että rahantuloa ei voi estää!

np. Rammstein - Wilder Wein [Live aus Berlin]

Sikarit tanaan, oi veljeni

Ihan vanhan sydäntä lämmittää, kun Suomessakin ollaan viimein osattu sisäistää oikeanlainen castrolainen henki. Epäkohtien kahleet on murretta uuden ja uljaan järjestelmän tieltä, jossa vallitsevat ihailtava tasa-arvo ja vauraus. Jokaiselle tarpeensa mukaan, niinhän Marxikin sanoi. Silti muutosta vihaavien limaiset lonkerot ovat yrittäneet tukahduttaa äänenne. Siksi sanonkin teille: nouskaa barrikadeille, oi veljeni, ja lyökää alas vihollisenne!

Suomessa on aivan saatanan olematon uutiskynnys. Ja tilanteentaju. "Herätkää!" kuten me jehovat sen leikkisästi laitamme. Potut voi maksaa pottuina, mutta jättäkää kalapuikot rauhaan, ne ovat yhä vähemmistö Suomen kouluissa.

np. System of a Down - Kill Rock'n'Roll

Microsoft Word ja sataseitsemänkymmentä ja kaksi kuppia kahvia

On se valkoisen miehen taakka vain kova, kun on ilmeisesti niin tyhmä, että täytyy raahata koulukirjoja selkänsä piloille joka päivä. Mutta eipä tässä ole valitettavaa, hauskaakin on. Lukioaika vain lähestyy apokalypsiaan kuin etiopialainen luotijuna, eikä urvelo tiedä pitäisikö hypätä kyydistä ja kuolla kiskoille vaiko kärsiä katkeraan loppuun asti ja viedä asiat loppuun kunnolla. Tänään sitä ei jaksa miettiä, kun on taiteelliset värinät päällä. Tekotaiteilijan taiteellinen ulos(tus)anti menee useimpien asioiden edelle.

Tämäkin päivä taitaa kulua kirjoittaessa ja nauttien ravintoa lähinnä lasista tai kupista. Illasta voisin repäistä ja syödä voileivän, mutta se on sitten ainoa. Kirjoittaessa on ehdottoman tärkeää nauttia ravintonsa pullosta tai savukkeesta, ei se muuten suju. Sitä paitsi taiteilijan tie on aina tuhoon tuomittu, joten nälkään kannattaa tottua. Ei tule yllätyksenä sitten.

Kassellaan syssymmällä, mikäli jotain huomionarvoista syntyy. Onhan siihenkin joku mahdollisuus, eikös?

np. Zen Café - Kannattaako tunnustaa jos pettää

Onko apteekeissa antimateriakaasua?

No on se kyllä saatana kun jokainen puolivillainen elämäänsä kyllästynyt apteekkari tuntuu olevan minua vastaan. Sitä menee rauhassa ostamaan kofeiinitabletteja jaksaakseen lukea kirjoituksiin, kun kahviakaan ei viitsi juoda litratolkulla sen ns. lentobensaefektin takia. Olenhan minä toisinaan äärimmäisen groteski ilmestys, mutta olisi silti mukavaa saada edes jonkinlaista palvelua. Mutta ei.

Pyydän kofeiinitabletteja ja parhaat päivänsä nähnyt (olettaen että sellaisia on joskus ollutkaan) rouvashenkilö (tämäkin on silkka olettamus!) ottaa purkin esiin ja siirryn kassalle maksaakseni. Sitten tämä ns. farmaseutti kysyy, että mikä näissä vaikuttaa. Se kieli jo, että tämä keskustelu ei tule olemaan se päivän pieni piristysruiske:
"Aijaa... no miksi sä näitä otat?"
"No kun en oikein ole kahvin ystävä, ja mun pitää jaksaa lukea."
"Njoo... näitä haetaan aika paljon nykyään... mihin te näitä oikein sotkette?"
"Mä otan ihan vain veden kanssa, kun en tosiaan sitä kahvia tykkää juoda."
"Niinpä niin... mutta olisi kyllä kiva kuulla, että mihin näitä oikein sotketaan."
"En mä tiedä mihin näitä voi sotkea, mutta ihan veden kanssa minä... 3,70€ se oli?"
"Niin, enhän mää voi näitä kieltääkään, mutta olis kiva jos olisit kertonut mihin sä näitä oikein sotket."

Siinä vaiheessa olin hieman, että mitä helvettiä tuo oikein selittää. Ei tule sielläkään asioita uudestaan, kun pidetään jonain fiksiä etsivänä pirivieterinä. No, siihenhän minä ne ostin, että jaksan hakata autoja kuutioiksi kunniallisten veronmaksajien nukkuessa ja nähdessä kaikinpuolin soveliaita unia. Minähän kuulun nuorisoon.

np. Terveet kädet - Mull on liian lyhyt sänky

Voi veljet!

Yksi hyvä ystäväni on kuulkaas melkone sonni! Ensinnäkin hän on ihan hiton mukava jätkä, ja toiseksi aivan helvetin kova panee. Sen testosteronia tihkuvan karjun rinnalla Frank Sinatrakin oli palliton eunukki. Nyt puhutaan sen luokan panomiehestä, joka maksaa flipperillekin luonnossa. Nähty on.

Kyseisen henkilön kanssa on hauska käydä baarissa, jonka heti kynnyksen yli astuttaessa mies on käytännössä iskenyt kaikki samassa rakennuksessa olevat naiset. Parin vodkatuopillisen jälkeen tämä alfa- ja omegauros lähtee käymään pikaisesti miestenhuoneessa, ja päivän kaato lähtee tietysti mukaan. Palattuaan naisen naama on kuin ranskalaisella, joka yrittää lausua h:ta ja ystäväni polttaa rennosti punaista Norttia. Jaaha, taas on tullut lekaa suuhun ja settiä naamaan. On se kyllä melkone sonni.

Älkäämme silti ottako esimerkkiä tästä miehestä, sillä meidät on tarkoitettu alistettaviksi. Nainen vie miestä kuin sikaa narussa, ja niin on paras. Ei tarvitse käyttää arvokasta harmaata ainesta turhanpäiväiseen ajatteluun, vaan voi rauhassa tuhota sen pikkuhiljaa oluella ja alusvaatekatalogeilla. Minulle kelpaa ainakin.

np. Viikate - Sirkkelimiehen viitonen

Whip of Many Thongs -pökäle

Tänä aamuna heräsin mukavasti katsomaan Lepakkohenkilön edesottamuksia televisiosta, sillä mikä olisikaan hienompi tapa aloittaa aamu. Se veti kaikki turpaankin niin että läjähtää, ihan tuli tippa linssiin. Herra Wayne innosti minuakin laittamaan sukkahousut jalkaan ja lähtemään kouluun. Tällä kertaa laitoin kyllä housut niiden ylle.

Koulupäivä oli miellyttävän lyhyt, ja senkin ajan pystyi miettimään ihan muita asioita, kuten suomen potentiaalimuotoja. Annan henkilökohtaisesti mitalin sille urholle/urhottarelle, joka kykenee ilmaisemaan itseänsä Suomen perjantaiyössä ilmoittamalla kännäneevänsä piakkoin ja aamulla krapulloivansa ja oksenttelevensa. Joskin tuollaisen lauseen jälkeen onkin pakko avata pullo jos toinenkin.

Koulun jälkeen naiseni valoi minuun uskoa ja tarmoa paremmasta, joskin se valui pois erään ystäväni tultua käymään. Hyppäsin peloissani amisauton ärjyvään syliin ja rikoin jään kertomalla roisin pastahuumorivitsin. Mies nauroi niin, että meinasi ajaa ojaan. Regressio oli nielaissut taas kaksi käytännössä aikuista ihmistä. Niin käy joskus.

np. Kotiteollisuus - Vieraan sanomaa

Karu ylösnousemus ja lautasellinen haaleaa kryptoniittia

On se kyllä jännä miten ihminen nukkuu ja nukkuu ellei joku tai jokin herätä sitä. Minulla tänään se jokin oli pikkusisar, joka herätti aamulla. Ei siinä voinut kirota kuin brittiläisittäin veristä helvettiä, kun kellon mukaan olisi pitänyt jo olla autossa matkalla. Seitsemän minuuttia myöhemmin olin kuitenkin matkalla, ja jollain ilveellä pääsin perille ilman ruokaa, kahvia tai naurettavaa ilveilyä peilin edessä. Sisällä joku sitten yritti lähestyä paikallisella tervehdyksellä ja toivottaa jotain saatanan hyvää huomenta. Ei siltä suusta mitään hyvää tullut, mutta hyvältä se maistui aamupalattoman ja kahvivajareissa eteensä rämpivän nuorukaisen suussa.

Loppupäivä alkoi sujua pikkuhiljaa paremmin hetki hetkeltä, vaikka ruoaksi verenhimoiselle ihmisjoukolle a.k.a oppilaille tarjottiin puuroa. Puuroa. PUUROA. Ei sillä elä. Sitä muuttuu hyvin suostuvaiseksi tai sitten köyhäksi, riippuen rahatilanteesta. Itse olen köyhä kuin keskivertoafrikkalainen, joten suostuvaisuushan siinä oli osana. En jaksanut kyseenalaistaa tai haukkua ketään koko loppupäivänä, huh. Puuropäivinä Hämähäkkihenkilökin (nimi muutettu poliittisen korrektiuden takaamiseksi) on voimaton.

np. Kingston Wall - Palékastro

Another Day in Paradise

Ei ollu kirja tämä päivä. Ei tässä päivässä sikäli mitään suurempaa vikaa ollut, mutta loman runtelema tajuntani on ilmeisesti naitu ylös pahemman kerran. Nukkuminen onnistui viimein siihen aikaan, kuin yleensä pitäisi herätä tähän aikaan viikosta, eli hieman vaille seitsemän. Ilmeisesti kaikessa järjenvastaisuudessani olin laittanut herätyksen pois päältä ja alkanut nukkua. Heräsin sitten 1,5h päästä ja aivan virkeänä. Ei helvetti tässä ole taaskaan paskaakaan järkeä. Carpe diem ja aamulintujen laulu, my ass.

Aamulla pääsin sentään autolla kouluun, ettei mennyt kallista planeetantuhoamisaikaa tänäkään aamuna hukkaan! Sisällä ko. laitoksessa tuli heti ensimmäisenä pari hieman liian picassomaista naamaa. Ei tainnut olla kovin kirja niidenkään aamu.

Kotona olen jatkanut samaan malliin, eli turhanpäiväistä lehmäilyä höystettynä äärimmäisen mauttomalla pitsa -ja pastahuumorilla. Pikkuhiljaa odotan väsymyksen hiipivän, mutta tuskin tulee. Ketäpä näillä yöunilla väsyttäisi? Saigon palaa, mutta täällä osa on ainakin oikealla tolalla.

np. Kotiteollisuus - Käärmeiden historiaa (2001)

Mitättömyys on heikko alku

Joululoma on sitten ohitse ja on aika palata opiskelujen pariin. Se on sikäli ihan positiivinen asia, tulee elämään jonkaista otetta, jonka lorsoiluun tottunut ihmisapina on menettänyt lomalla vietetyn turmioelämän sekaan. Mutta huomenna on tämän simpanssin aika luistella takaisin oppilaitoksen suloiseen syleilyyn, jos aamulla ehtii nousta. Henkilökohtainen aamuni on nimittäin ollut tässä loman partiklamyrskyssä melko myöhään.

Tekstiin tullee sisältöä enemmän, kunhan huominen koittaa ja todellisuus palaa hetkittäin mukaan valveillaoloon. Omista asioista en ala liiemmin puhua, yksi putkayö riittää, kiitos vain. Eikä torilla lue missään, ettei saisi puhua vapaasti siitä, miksei uni tule öisin. Siveetöntä muka, perkele.

On aika sulkea häkin ovi ja yrittää nukkua ennen aamua. Elämäni vaikuttaa helvetin tylsältä, kun sitä tässä näin ruotii. Tällehän on tehtävä jotakin, hankittava vaikka sellainen hyödyllinen harrastus tai jotain. Tulisi elämään sisältöä kivasti ja sillai.

np. Itkevä tyttö - Tintin seikkailut