Elämä on toisinaan hullumpaa kuin itse intiaani Hullu hevonen. YOt ovat ovella, eivätkä edes Jahven sanansaattajat herätä samanlaista tuskanhikeä. Pitäisi lukea ja opiskella ja ennen kaikkea oppia, mutta jotenkin tuntuu ylitsepääsemättömältä, koska nukkuakin pitäisi jossain välissä pari tuntia. No, syssymmällä sitten.
Mutta yksi asia kirkastui minulle tänään keskustellessani Kustin (nimi muutettu) kanssa. Ensi kesänä on hyvinkin todennäköistä, etten tee saatana mitään elämälläni, vaan kulutan kaiket päivät istuen puun alla juomassa viileää valkoviiniä, joka on sekin valtion tuilla ostettu. Minä en jaksa ottaa edes huonoa omaatuntoa asiasta, koska tammikuussa on kuitenkin asepalvelus ja sen jälkeen alkavat yliopisto-opiskelut. Omassa kämpässä lapsuus ja kaikki siihen liittyvä on lopullisesti pyyhitty pois. Melko traagillista.
Onneksi sentään on äänniteitä luvassa, sillä suht. putkeen mennyt äidinkielen preliminääri sulatti vuorineuvoksen sydämen. Tarkkaa pistemäärää en luonnollisesti voi kertoa, mutta sen verran voin paljastaa, että se on kaksinumeroinen luku jossa on kutonen. Tämänkin lausunnon jälkeen tunnen aseen piipun painavan niskaani. Hynysen sanoin: "Tää on poliisivaltio!"
np. Kotiteollisuus - Eevan perintö
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti