Viime viikonloppuni kului uskomattoman kylmissä merkeissä. Olin näet MPK:n kohteensuojauskurssilla (tunnetaan sisäpiireissä myös nimellä Ilves 09), ja se olikin melkoinen kokemus. Perheen vanhin maskuliini minua sinne pyysi, lupasi että pääsen vähän rätkättämään rynkyllä ja sitä rataa. Olin siis euforisessa (=syyntakeettomassa) tilassa suostuessasi lähteä sinne. Ei se loppujen lopuksi niin huono päätös ollut, mutta oli siinä muutama roso.
Ensinnäkin meitä oli kohteensuojauksessa vähintään kolme kertaa liian vähän. Allekirjoittanut oli monen muun maalitauluksi sopivan ihmisen kanssa ilmoittautunut maaliosastoon. Kyseinen kurssihan simuloi tilannetta, jossa toinen osapuoli suojelee tukikohtaa, jota venäläiset sissit sitten yrittävät vallata. Maaliosaston tarkoituksena olisi ollut mennä sovittuja reittejä pitkin ja antaa sissien väijyttää, ja kenties antaa vähän kuulaa takaisinkin. Kaikki olisivat olleet tyytyväisiä, sissit olisivat saaneet hupinsa eikä meidän olisi tarvinnut kykkiä yhdessä paikassa koko aikaa.
Mutta Murpyn laki nosti jälleen päätään, ja tällä kertaa asiat menivätkin melko tukevasti reisille. Maaliosaston alkuperäinen tarkoitus lyötiin liiskaksi yhtä pientä tehtävää lukuun ottamatta, ja kaikki voimavarat valjastettiin kohteensuojaukseen. Muutaman opetusrastin (mm. PaVon asennusta, viestintää ja epäiltyjen pidättämistä) jälkeen meidät suoraan sanottuna meidät laitettiin väijyyn sissejä varten. Ei siinä auttanut edes intin hekumallisen lämpimät vaatekerrat, kun täytyi seistä pakkasessa yhdessä paikassa neljä tuntia. Viinallakaan ei saanut nollatoleranssin takia itseään lämmittää, perkele. Eikä siellä pimeässä nähnyt kahta metriä kauemmaksi, ei edes käsittämättömän tyyriillä valonvahvistimella. Rytinää kyllä kuului silloin tällöin, mutta keskustelemisen ja äänekkään radiopuhelimen ansiosta yksikään turvelosissi ei eksynyt hyppysiimme.
Alkuperäistä "soveltavaa vaihettahan" itse asiassa lyhennettiin kahdella tunnilla sen takia, koska 95% kaikista kohteensuojaajista ilmoitti, että täällä on kylmempää kuin esk...siis inuttin pimpissä. Päästin sitten vetämään zetaa muutamaksi tunniksi, ja yksi joutilas laitettiin rynkyllä uhaten tekemään tulet kaminaan. Unille päästiin joskus puolenyön aikaan ja herätys oli jo 04.30. Voin suoraan sanoa, ettei se ollut ihan se kaikkein makoisin herätys, kun kamiisi oli sammunut ja teltassa oli käytännössä pakkasta. Hopeareunuksena voin sanoa sen, että vaikka liha oli piilossa niin luonne oli suurena. Asemissa oltiin sitten 04.45.
Aamusella olikin sitten vähän inhimillisempää, kun alkoi nähdä vähän muutakin kuin vain oman kätensä. Ei siellä kyllä vieläkään ketään näkynyt, mutta ei sillä väliä. Ympärillä kuului kyllä pauketta muiden pitäessä hauskaa, mutta kelpasi kyllä vain seistä ja löllyä. Jos vain ei olisi ollut niin kylmä. Loppuaika kului joten kuten joutuisasti tavaroita kanniskellessa ja rynkkyä huoltaessa. Kotosalla sauna ja Heineken maistui paremmalta kuin ikinä, kuten voitte uskoa. Yöllä nukuinkin kuin ruumis, päivärahojen ansiosta vieläpä n. 12€ rikkaampana!
np. In Flames - Ordinary Story
tiistai 13. lokakuuta 2009
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti